Paukkupeppu

Toissapäivänä annettiin Heronille ensimmäistä kertaa Levolacin sijaan Duphalacia.

Illalla pötköttelin mukavasti Heronin kanssa sängyllä, kun nenääni kantautui aika muikea peräkaasu Heronin suunnalta. Ei siinä voinut muuta kuin nauraa, mutta aamulla kuitenkin soitin eläinlääkärille asiasta. Vaikka paukuttelu hassua onkin, ei se kuitenkaan ole kissalle mitenkään normaalia ja kielii siitä että masussa on jokin pielessä. Eläinlääkärin ohjeistamana jatkamme pari päivää normaalisti Levolacilla  ja sitten kokeilla uudestaan Duphalacia. Jos kaasuepisodi toistuu, niin täytyy miettiä mahdollisesti jotain muuta lääkettä ummetukseen. 

Mites muilla? Ilmoja pidelly?

Kaikki kontrollissa eli "everythings under control"

Tänään meillä oli siis ohjelmassa kontrollikäynti eläinlääkärille. Olin kyllä puhunut Heronille etukäteen tästä reissusta, mutta kaikki taisi silti tulla vähän yllätyksenä.

"Siis mihin me ollaan menossa? Vetskulle? Kukas se on?"

Adela auttoi matkavalmisteluissa. "Mäki haluun Vetskul!"

"Minulla on epäilykseni tästä hommasta.."

Vajaan puolen tunnin automatka sujui peläten, mouruten ja hieman panikoiden. Silmät olivat kuin lautaset ja vähän näytti tulevan huono olokin. Kun yritin jutella Heronille mukavia, meteli vaan yltyi.

Ei ollut yhtään kivaa.

 Eläinlääkäriasemalle saavuimme (tietysti) tyylikkäästi myöhässä ja lääkäri kutsui meidät melkein samantien tutkimushuoneeseen.

Yleistarkistuksessa sydän- ja hengitysäänet kuulostivat normaaleilta. Hammaskiveä löytyi taas, sen poistatamme syksyllä. Munuaiset tuntuivat hyviltä vatsan painelussa. Kirurgi kävi tarkastamassa leikkauksen jälkeä ja oli hyvin tyytyväinen sen ulkonäköön.

Ulraäänitutkimuksessa näkyi virtsarakossa hieman sakkaa, mutta ei virtsakiviä. Munuaiset näyttivät olevan ok pikaisen tarkistuksen perusteella. Kissavauvoja ei näkynyt. (Note to self: Heron on poika.)

Ultran aikan otettiin myös neulalla virtsanäyte jossa ei myöskään näkynyt virtsakiteitä.  Virtsan ominaispaino oli ok, mutta ei olisi haitaksi jos se saataisiin hieman laskemaan.

Myocholine lääkitystä jatketaan samanlaisena vielä pari viikkoa, ja sitten taas yritetään laskea annostusta. Koska Heronin peräpää näytti ärtyneeltä, ja ulostaminen on ollut edelleen toisinaan kivuliaan oloista, peppua pitäisi rasvata kerran päivässä kortisonivoiteella tai bebanthenilla.Ummetuslääkkeeksi kokeilemme Levolacin sijaan Duphalacia ja yritämme saada pojan syömään enemmän märkäruokaa.

"Nyt tää on ihan kivaa, koska tiijän että ollaan kohta lähössä."

Heronkin taisi ymmärtää että hyvin meni ja hyviä uutisia tuli, kun kotimatka sujui paljon hiljaisemmalla volyymilla ja rennosti pötkötellen. Kotihommiin ja rutiineihin päästiin takaisin kiinni nopeasti.

MEILLÄ SIIS KAIKKI HYVIN. HUH HELPOTUSTA :)

Jänskättää

Se olis sitten huomenna kontrollikäynti eläinlääkärille tiedossa. Tarkoituksena muunmuassa ultrata miltä Heronin virtsarakko näyttää ja katsoa onko virtsakiteitä vielä. Kaikki on meillä mennyt aivan mainiosti, pissa on tullut normaalisti ja kaikki muutenkin ok, mutta silti ultrauksen tulokset jännittää ja pelottaa.
Mitä jos siellä näkyykin jotain? Mitä sitten tapahtuu? Taas jokin ruokavaliomuutos tai jotain vielä hankalampaa ja kamalampaa?

Nyt kaikki tassut ja peukut ja varpaat pystyyn että huomisen tulokset olisivat hyvät.

Ihan pihalla

Tänään teimme pienen ulkoilureissun omalle takapihalle. Heron maisteli suurinpiirtein jokaista eteen osunutta kasvia ja ruohonkortta. Adela otti myös pienet maistiaiset parista heinästä samalla kun tutkiskeli pihaa uteliaana. Kaikenkaikkiaan ulkoilu sujui hyvin ja ilman säikähdyksiä, vaikka edellisestä kerrasta on vierähtänytkin jo melkein vuosi. Hännätkin sojottivat pystyssä aika ajoin.

Adela naukui jostain syystä paljon, ehkäpä päivitteli pilvistä säätä. Aurinko kuitenkin välillä pilkahteli pilvien välistä ja Adelan musta turkki lämpeni nopeasti. Oravat ja linnut pysyivät toisaalla koko ulkoilun ajan, joten paistia ei saatu.

"Oisko ruaho viheriäämpää aidan toisella puolen?"

"On tää ruaho aika viheriäistä ja herkkua täällä omallakin pihalla."

"Tais tarttuu jotain kitalakeen. Ptyi! "

"Mihinhää mää sen sylkäsin??"

"Mä otan ison haaaukun nyt."

"Aika herkkuu on viäläki."

"Mä olen mamma ulkoilemassa, ottas kuva nyt."

"Kovasti mulla ois jotain asiaa."

"Hei kaveri, kulje sä kuule omaa reittiäs. Ny meinas tulla kolari."

"Tai kai me yhdessäkin mahdutaan kulkeen."

 Heron päätti ulkoiluretkemme marssimalla itsenäisen määrätietoisesti takaisin sisätiloihin ja Adela tuli sylikyydillä perässä. Turkkia pestiin kovasti heti kun saatiin valjaat pois. Kohta oltiinkin sitten maukumassa takaovella, josko kohta pääsisi uudestaan ulos.

Pumpulia se on eikä muuksi muutu

Pieni kissapallero Heron pötkötteli eilen tyytyväisenä sohvalla ja kehräsi antaumuksella. Pörröinen massu kaipasi rapsutuksia ja niitä myös sai.

Makutesti A'la Heron: Osa 2

Specific Struvite Management FCW 150g

Purkki rapisee aina mukavasti sitä avattaessa ja saa ruokahaluni nousemaan. Tämäkin on sellaista pateémaista ruokaa, kuten suurin osa virtsatieongelmaisen ruuista. Mamma aina pilkkoo pateén suuhun sopiviksi palasiksi lautaselle.Tuoksu on houkutteleva, koostumus syötävän hyvä ja pakkauksen koko oikein mainio muutamaan pieneen ruokailuhetkeen.
Tätä ruokaa yritän peittää mielikuvitushiekalla hyvin harvoin koska se on melkein aina hyvää. Ruoka katoaa lautaseltani yleensä hyvin nopeasti, ja jos en jaksa syödä loppuun, laitetaan lautanen jääkaappiin ja annetaan seuraavalla ruokailukerralla eteeni. Tämä ruoka nimittäin maistuu oikein mainiosti myös jääkaappikylmänä. Tämä on tämän hetken suosikkiruokiani, mutta ensi viikosta en tietenkään tiedä ;)

Pisteet:

 ♥ ♥ ♥ ♥

4/5

-Heron

(Huom! Heronin testaama ruokavalio on tarkoitettu ainoastaan kissoille joilla on jo aikaisemmin todettu (ja hoidettu) virtsakiviongelmia. Nämä ruoat eivät sovellu sisältämiensä ravintoaineiden vuoksi terveille yksilöille. Jos epäilet kissallasi virtsakiviongelmaa, käänny aina ensin eläinlääkärin puoleen.)

Vaatejätti inspiroitui blogikaunottaresta

(BLOGISTANIA) Blogikissa Adela koki elämänsä yllätyksen kun surffaili tänään iltapäivällä "mammansa" Tashan kanssa vaateketju Gina Tricotin internetsivuilla. Kävi nimittäin ilmi, että eräs vaatemerkin bikinimalleista on nimetty Adelan mukaan.

"Adelan nimeä kantava bikinimalli on koristeltu kukkaprintein." (kuva:Gina Tricot)

-Onhan tätä blogia tullut pidettyä jo jonkin aikaa, ja varmasti moni minun ja veljeni Heronin tyylitajusta on inspiroitunut, mutta tämä tuli kyllä täysin yllätyksenä. Siinä pötköttelin mamman sylissä ihan rauhassa vaan, ja yhtäkkiä eteen sattui tämmöinen yllätys, loppukesästä 6-vuotta täyttävä  Adela kertoo.

Adela ihmettelee miksi vaatemerkiltä ei ole asian tiimoilta otettu suoraan yhteyttä. -Kyllähän se olisi hauska tällaisesta tietää jo etukäteen, mutta näillä nyt sitten mennään, mitä on annettu, kissakaunotar tuumaa.

Gina Tricotilta ei ole kommentoitu bikiniasiaa vielä mitenkään.

Adelan mielestä kukkaprintillä varustetut bikinit ovat kauniit, ja olisi hauska jos samalla printillä saisi vaikkapa kissanvaljaita jo ensi kesänä. -Olen minä ehkä ajatellut jotain pientä yhteistyötä Gina Tricotille ehdottaa, mutta eikös tuo firma ole ruotsalainen? Minä kun en osaa ruotsia sanaakaan, paitsi "Takkkk ja nejjjj", Adela miettii. -Niin ja sitten tiijän että siellä KISSA on että PISSATA.

Adela ja veli Heron ovat syntynyneet vuonna 2006 ja blogia on pidetty vuodesta 2007. -Mamman ideahan tämä blogin pitäminen oli, ja ei me vastaan pistetty missään vaiheessa, Heron kertoo.

Adela katselee toiveikkaana tulevaisuuteen ja unelmoi jo omasta kissanvaljasmallistosta.

-Kyllä näen itseni tulevaisuudessa suunnittelemassa kissanvaljaita ja ehkä koirillekin jotain jotain pientä, Adela vinkkaa silmää iskien. 

Takapihateevee: Punainen aidanvalloittaja

Tänään meillä päästiin taas nauttimaan takapihateeveen antimista. Nyt sateisilla ilmoilla ei ole lintuja paljon näkynyt, joten teeveetarjonta on ollut aika niukkaa. Naapurin herra Pikkarainen kävi kuitenkin onneksi tarjoamassa hieman viihdykettä. Pikkarainen ulkoilee nykyisin takapihallaan valjaissa, mutta se ei estä tietenkään kapuamasta kurkkimaan miltä ruoho(tai meidän tapauksessa enemmin rikkaruoho) näyttää aidan toisella puolella.

 Heron seurasi tiiviisti makuuhuoneen ikkunasta, kun vierailija tuuletti korviaan kesätuulessa. Häntä viuhui vimmatusti mutta pörhistelyä ei kuitenkaan ilmennyt.

Adelakin heräsi päiväuniltaan katsomaan takapihan tapahtumia, mutta ei innostunut kuitenkaan seuraamaan kovinkaan pitkään vaan pötkähti pian viltille torkkumaan. Ei kauneusunia sovi jättää väliin.