maanantai 29. elokuuta 2016

Niin ne tulokset

Hassua, muttaAdelan verikoetuloksista soitettiin meille jo viikonloppuna. 

Tyttö on kokeiden mukaan ihan terve. Ei kilpirauhasjuttuja, eikä munuaisissakaan mitään häikkää. Hyvä, mutta toki sitä olisi toivonut että jokin selitys olisi löytynyt.

Nirso hän on edelleen, mutta syö nyt siis uusia ja vanhoja lemppareitaan. 

Lääkärissä kehoittivat vaan jossain vaiheessa tulemaan siihen hammaskivenpoistoon. Ja niin mennäänkin, sitten kun emännän ja isännän häät on suoritettu ja makseltu nyt syksyllä.

Tyttö maukuu kovasti ulko-ovella.. Ehkä totta tosiaan kotikuviot ovat olleet nyt niin tylsiä ja välit velipojan kanssa niin huonot, että reissussa oli kiva käydä lääkärillä ja uudelleenkin olisi kiva lähteä.

Olen terve kuin pukki.. Kissa.. What ever.

Tiedä ja häntä. "Terveitä" ollaan.

lauantai 27. elokuuta 2016

Lauantain kuulumiset

Oi kuinka voikaan iloita siitä kun kissa on oma rasittava itsensä ja tulee aamusta täppimään tassulla ruokaa pyytääkseen.

Adela alkaa olla siis jo enemmän oma itsensä ainakin käyttäytymisen osalta. Vähän ollaan kuitenkin huomattu pientä välien kiristymistä Heronin ja Adelan välillä, ei tiedä onko sillä sitten ollut kuinka suuri vaikutus Adelan oireilun syntyyn. Pieni irtiotto kotioloista eläinlääkärikäynnin muodossa kun tuntui ehkä myös piristäneen tytön fiilistä.

Tänään meno on jo siis aika kiva ja rento, verikokeen tuloksia saadaan odottaa maanantaihin.

Tässä teemme tovereina kuitenkin peppu vasten peppua vähän L kirjainta koska L niinkun Lauantai ;)

Kiitos kaikille kovasti viime postauksen tsemppikommenteista! Olette parhaita toverit!

perjantai 26. elokuuta 2016

Lääkärireissu

Adela on ollut aina tosi hyvä syömään, oikeastaan mikä tahansa on kelvannut. Ruoka on maittanut niin hyvällä vauhdilla, että on ihmetelty miten tyttö ei kuitenkaan liho millään. Adela on ollut paljon aktiivisempi kuin Heron ja on ajateltu, että aktiivisuus pitää myös hoikkana.

Noin viikko sitten jokin muuttui. Adelan ruokalautanen ei enää tyhjentynyt. Ruuat mitkä aiemmin olivat maittaneet, jäivät lautaselle. Herkkutikut kuitenkin maistuivat vielä. Tyttö ei enää rupatellut yhtä paljon kuin yleensä eikä vaatinut aamuisin ruokaa. Tarpeet tehtiin kuitenkin vessaan ihan hyvin.

Jotta tyttö saatiin syömään, haettiin eläinkaupasta Royal Caninin lempiraksuja. Ne sitten maistuivatkin ja niitä kovasti aktivointipallosta pyöriteltiin ulos ja syötiin hyvällä ruokahalulla. Kuitenkin raksujen syöminen on aina ollut jostain syystä Adelalla aika äänekästä ja nyt se yltyi vielä kovaäänisemmäksi rouskutteluksi. Ruoasta tipahteli välillä puolet suusta pois ja ruokailu näytti vähän hankalalta.

Pääteltiin että suussa voisi olla jokin vikana, hampaitakaan kun ei ole pitkään aikaan tarkastettu. Adela ei oikein antanut kotona kurkata suuhun, joten varattiin sitten siitä ja muistakin syistä aika eläinlääkäriasemalle.

Emäntä oli bussilla taitettavasta eläinlääkärireissusta varmasti enemmän kauhuissaan kuin potilas. Adela oli istui bussimatkat rauhallisesti ja kiltisti kopassaan. Emäntä tärisi.




Lääkäriin oli varattu suoraan aikaa hammaskiven poistolle, mutta kun lääkäri kurkkasi Adelan suuhun, oli yllätys melkoinen. Suu näyttikin aika hyvältä. Hammaskiveä oli hyvin vähän ja ikenet eivät edes kovasti punoittaneet. Lääkäri tiedusteli Adelan vointia muuten, ja painoksi mitattiin vaivaiset 2,7kg. Aika pikkuinen tyttö. Paino on tullut vuodessa melkein kilon verran alaspäin.



Lääkäri totesi ettei uskalla nukuttaa Adelaa hammaskivenpoistoa varten ennen kuin verikokeet on katsottu. Verikokeista tutkitaan niin kilpirauhasen liikatoiminta kuin munuaisarvotkin.

Verta saatiin aika heikosti, mutta ilmeisesti riittävästi. Molemmat tassut jouduttiin tökkimään ja niihin saatiin töppöset kotimatkan ajaksi. 



Kotiintulomatkakin sujui oikein hyvin ja heti kotiin päästyä alkoi raksupallon pyöritys ennen kuin töppösiä oltiin saatu edes pois.

Heron ei luultavasti edes ehtinyt tajuta että tytöt olivat käyneet reissussa. Heron nukkui palatessamme samassa paikassa kun oli ollut lähtiessämmekin.

Adelalle on nyt maistunut raksujen lisäksi myös Brit Caren pussiruoka oikein loistavalla ruokahalulla ja eilen illalla ja tänään tyttö on jo vähän tavanomaiseen tapaansa jopa jutellut ja seurannut kylpyhuoneen ovelle. Ilmeisesti siis ollaan piristymään päin.

Verikokeiden tulokset saadaan tänään tai viimeistään maanantaina.

Adela oli hurjan rohkea ja reipas koko reissun ja voi olla ainoastaan ylpeä. Tuntuu että tyttö oikeastaan nautti pienestä seikkailusta.

torstai 25. elokuuta 2016

Arvonnan voittajat

Synttäriarvonnan voittaja on valittu ja tällä kertaa onni potki nimimerkkiä Myrsky & Minna!
Me ollaankin vanhoja tuttuja jo ;) Laitatteko sähköpostilla kissasirkus@gmail.com niin saadaan pientä pakettia matkaan.


keskiviikko 17. elokuuta 2016

10 vuotta Adelaa ja Heronia

10 vuotta on pitkä aika.

Adela ja Heron adoptoitiin Hausjärven eläinsuojeluyhdistykseltä syksyllä 2006 ja syntymäajaksi rokotuskortteihin oli merkittynä 17,8,2006.  Pieniä pentuja oli pentueessa kuusi kappaletta ja niistä piti alunperin valita yksi, mutta valittiinkin sitten kaksi, jotta olisi kotona sitten kissaseuraakin.

Ensimmäinen koti oli pieni 37 neliön yksiö. Kissanvessaa opittiin käyttämään heti, emo oli sen jo niin hyvin opettanut kissatalolla. Muistan kuinka Adela ja Heron aina juoksivat kovaa vauhtia rahin alle piiloon, se oli yksi lempipaikoista, joka sittemmin jäi käyttämättä kun sinne ei enää rakosesta mahtunut. Adela oli niin pieni että piiloutui välillä jopa keittokomeron nurkassa lojuviin pakastepitsalaatikoihin. Olohuoneen matto oli myös suunniteltu selkeästi pienten kissanpoikien piiloutumistarpeisiin sopivaksi. Ei ollut mitenkään tavatonta, että maton alle mentiin piiloon ja toinen sitten tassulla täppäili ja repi päällipuolelta.

Muutamassakin kodissa ollaan tässä vuosien aikana asusteltu ja muutot ovat aina sujuneet hienosti. Tässä nykyisessä asunnossa Adelan ja Heronin mieleen ovat erityisesti tilava parveke leveän ikkunalaudan kera, sekä sauna jossa kelpaa löylyjen jälkeen lämmitellä.

Adela ja Heron ovat aina saaneet vierailijoilta kehuja turkistaan ja nykyisin myös siitä, että eivät näytä kymmenvuotiailta ;) Onneksi molemmat ovat vielä täällä, vaikka viitisen vuotta sitten kauhunhetkiä koettiinkin Heronin kanssa, kun virtsatiet menivät tukkoon ja viimeisen piikin paikkaa jopa ehdotettiin. Onneksi leikkaus kuitenkin onnistui ja nyt kaikki on ollut hyvin.

Heronista on vuosien saatossa kasvanut hieno viisas mies, joka ei enää niin vähistä säiky. Hän on todellinen mammanpoika, mutta kaipaa selkeästi aina myös isähahmoa elämäänsä. Isin kanssa sitten leikitään ja pelleillään, mamma on enemmän hellittelyseurana. Toki hellittelyyn sopii myös toinenkin syli. Heron ilmaisee äänekkäästi ikävänsä ja rakastaa herkkujen nappailua ilmasta. Heron nukkuu unensa useinmiten sängyssä tai korkealla kiipeilypuussa.



Adela osaa välillä olla aikamoinen kiusankappale ja sellainen on aina ollutkin. Vanhemmalla iällä myös syli on alkanut kelvata kovasti lämmittelypaikaksi. Adela ilmaisee huomionkipeyttään mm. nuolemalla seiniä ja muita tavaroita ja kun Heron hyppii namuja kiinni, on Adela enemmän agilitykissa ja tykkää kiipeillä namusien perässä. Adela on leidi ja tietää sen. Hän kävelee juuri sieltä mistä huvittaa ja tekee mitä haluaa, juo vaikka makuvettä paistinpannulta.


Hyvää syntymäpäivää siis Adelalle ja Heronille, toivottavasti vuosia on vielä edessäpäin monta.

Laiskanpulskeaa keskiviikkoa kaikille ;)

Kaikkien kommenttien kesken arvomme pienen kissamaisen yllätyspalkinnon. Jos et halua osallistua niin kirjoita kommenttiin ettet halua osallistua, muuten olet mukana väkisin ;)



tiistai 16. elokuuta 2016

Huomenna on juhlapäivä


Mmmmitäh? Mullako huomenna syndet?!

Kyllä! Huomenna juhlitaan isosti Adelan ja Heronin syntymäpäivää. Täyttyäkseen olisi luvassa pyöreätä lukua.

Ehkäpä on myös arvonta. Pysykää kuulolla ;)


torstai 4. elokuuta 2016

Valokuvahommia (Japanilainen metodi)


Kuinka saada tuima ilme kirkastettua valokuvausta varten?

Adelalla on niin tuima perusilme välillä, että se ei vaan kuvissa näytä kovin hyvältä. Huomatkaa kuitenkin kauniisti kiiltelevä musta turkki.


Pienellä houkuttelulla jo paljon parempi, mutta ehkä vielä lisää intensiivisyyttä kaivaten. Seuraavaksi paljastamme salaperaisen Japanialaista perua olevan valokuvaussalaisuutemme:


Pienellä apuvälineellä (Tässä tapauksessa syömäpuikolla, se on se Japanilainen metodi hihi) saa mielenkiinnon kasvamaan. Näytä kissalle keppiä lähemmin, siirrä keppi kameran taakse "antenniksi", ja katse kirkastuu hetkessä ;)


Kas näin.

Kissasirkuksen valokuvavinkit tarjoaa Kissasirkus :D Olkaapa hyvät!