Se oli ja meni

Joulu nimittäin. Kiltteinä oltiin ilmeisesti oltu koko perhe, kun lahjoja tuli vaikka millä mitalla.

Nyt seuraa Adelan ja Heronin joulunviettoa kuvien muodossa.

 Adela ja Heron saivat joululahjaksi Almonaturea ja uuden aktivointilelun. 

Erilaiset laatikot ja kassit olivat ehdottomasti joulun parasta antia.

Heron pelasi uutta Xbox360 Kinectiä omalla tavallaan, eli löysi pakkauksesta sen pelin käyttökelpoisimman osan.

Mitenkäs muiden karvaisten joulut sujuivat? Jouduitteko nököttämään Tapanina ilman sähköjä?

Ja me toivotamme

Toivottavat Adela, Heron ja Tasha

Pitäkää viikset erossa kynttilöistä, syökää paljon herkkuja ja tuoksutelkaa piparkakkulaatikoita!

Kissatalolla

Kävimme eilen vierailulla Oitin kissatalolla viemässä Hey ry:n kissoille ja ihmisille hieman jouluterveisiä.
Tuliaisiksi veimme jouluisen (kissan)ruokakorin, sekä vanhoja tavaroitamme yhdistyksen kirpputorille myyntiin. Ihana Päivi oli ottamassa meidät vastaan, ja tunsimme olomme erittäin tervetulleiksi. Talon kissatilanne on tällä hetkellä melko hyvä, sillä kissa-asukkaita oli tällä hetkellä ainoastaan viisi.

 Wallu-poika oli erittäin hurmaava persoona. Meidän toivotettiin tervetulleiksi kovan hurinan kera,

 Betty-rouva on asustellut kissatalolla jo vuoden verran. Ujo ja kiltti kaunokainen lepäili koko vierailumme ajan korkealla hyllyllä.

Miina-neiti, tuo tumma kaunokainen, matkaa jo perjantaina jouluksi uuteen kotiin

 Wallu yritti tehdä tuttavuutta Miinan kanssa, mutta neiti ei ollutkaan aivan jutustelutuulella.

 Kävimme nopeati vierailemassa myös kissatalon toisessa rakennuksessa katsomassa kahta muuta asukkia, mutta siellä en valitettavasti muistanut ottaa kuvia. Kotiin saimme viemisiksi hiiren muotoiset aktivointilelut molemmille kissoille. (Samanlaiset kuin yllä olevassa kuvassa Miina-kissan edessä)

Oli oikein mukavaa käydä taas kylässä kissatalolla, jonka kautta Adela ja Heronkin ovat meille päätyneet.
Hey ry on perustettu vuonna 1992, eli ensi vuonna siellä vietetäänkin jo 20-vuotisjuhlia. On upeaa, että maailmassa on vielä ihmisiä, jotka välittävät ja jaksavat kantaa kortensa kekoon eläinten auttamiseksi.

Toivottavasti Wallu ja Bettykin molemmat löytäisivät itselleen kodin pian!

Piparkakkulaatikko

Tyhjensin piparkakkuset peltiseen purkkiin, ja annoin jouluntuoksuisen laatikon Adelan ja Heronin haisteltavaksi. Heron erityisesti on hulluna piparkakun tuoksuun.

Yritän saada tänne pian myös videon Heronista ja huumaavasta laatikosta.

Kassillinen vanua ja kissaa

Kävin eilen läpi kangasvarastojani, ja mukana olivat tietenkin myös karvaiset apulaiseni, jotka peuhasivat kangaskasoissa ja jahtasivat kangastilkuista karanneita lankoja. Adela löysi myös vanulla pehmustetun ihanan ja vaaleanpunaisen muovikassista tehdyn kissanpedin.

 - Jaa sä teit tän ihan mulle vai?

 -Tässä ois näköjään tämmönen toinenkin kassi, mut ilman pehmustusta...

-Ai mitä? Minunko pitäis tulla pois täältä? Miks? Miten niin tukehdun?

-Mutku en mä haluu!!!!

Ensilumi

 Heron ja Adela torkkuivat autuaan tietämättöminä, kun ensilumi satoi maahan päiväunien aikana.

Kaksin aina kaunihimpi - pusero edition

Minulla on pari ylisuurta H&M:n neulepuseroa, ja Heron rakastaa mönkiä seurakseni niiden sisään. Mikäs siinä minulla köllötellessä, kun lämmin kissavesipullo lämmittää kainalossa.
 Asia muodostuu yleensä ongelmaksi siinä vaiheessa kun minun pitäisi lähteä johonkin, enkä voi luonnollisestikaan ottaa Heronia mukaani. Kissapuserosokkelosta ulos venkuloiminen on jo melkein oma taiteen lajinsa :D

Hölmistynyt paita-asukki mamman poistumisen jälkeen.

Bostonkakku kutsui

Oli semmosta Bostonilaista pullaa tarjolla, mutta ei taaskaan saanu maistaa! 

Mikä ihme siinä on ettei koskaan saa maistaa?!

-Adela

Joululahjatoiveet- ja vinkit Adelan ja Heronin tapaan

1.Pei pod kissanpeti (peipod.com) näyttää tyylikkäältä ja mukavalta nukkumapaikalta. Tyylitietoisen kissan valinta ehdottomasti. Ei me tietenkään sitä käytettäis hirveen paljosti, vaan nukuttaisiin oikeastaan aina muualla.

2.Ludde-lampaantalja (IKEA), on ollut meillä ihan pienestä asti, ja on mitä mainioin pötkötyspaikka talvipakkasilla. Kun tulee hellittelyolo, sitä on mukava myös leipoa omilla tassusilla.
3. Kissanpeti (Moderncat designs, Etsy) olisi nätti ja mukava lisäpeti meidänkin huusholliin, sillä kissalla ei voi koskaan olla liikaa lepopaikkoja. Kyllä sitä vähintään kolme petiä tarvitsee jokainen.
4. Ruoka-automaatti (Zooplus), olisi mukavaa vaihtelua tavanomaisille aktivointipalloille.Näin korkeeseen ruoka-automaattiin mahtuisi varmasti paljon ruokaa!
5. Oma kana olisi varmasti hauska, varsinkin tonttulakilla varusteltuna! Sitä voisi seurata vaikka sängyn alle, ja me tykätään myös paistetuista kananmunista. Kana saattaisi kyllä kakata aika paljon, niin se tarvitsisi kyllä oman vessalaatikon. Kanan helttaa voisi myös läpsytellä tassulla.

Jouluksi jokainen tarvitsee myös paljon herkkuja. H-E-R-K-K-U-J-A ei sovi unohtaa! Eläintarvikeliikkeistä löytyy varmasti joka makuun jotakin. Me ajateltiin toivoa maistiaisia ihan kaikista herkuista.


-Adela ja Heron

Marraskuun tunnelmointia

Pehmoisen viltin päällä on mukava köllötellä ja katsella hehkuvia kynttilöitä, kun ulkona paukkuu pieni pakkanen.

Pari lyhytelokuvaa

Nyt ajateltiin viimeviikkoiseen elokuvateemaan liittyen julkaista itsekin pari videopätkää. Samalla näin kokeillaan että kuinka se videon lisääminen sujuu, ja miten kännykästä saa videot tietokoneelle :) Enjoy!

Elokuvailta

 Taisi vaan Adelalla ja Heronilla mennä suurin osa elokuvien tapahtumista ohi. Silmät ummessa on nimittäin äärimmäisen vaikea nähdä.

Viime yönä takapihallamme kävi taas kissavierailija. Tällä kertaa ei ollut kuitenkaan aivan naapurin väkeä. Vieraileva tähti jäi pitkäksi aikaa köllöttelemään terassillemme pehmustetulle puutarhatuolille, sitten kyllästyi, ja alkoi jollotella ja paukuttaa olohuoneemme ikkunaa. Katselin sitä aikani Adelan ja Heronin kanssa, kunnes Heron säikähti agressiivista ikkunan läpsytystä. Suljin verhot, ja vieras pakeni samantien aidan yli omille matkoilleen.

Huriseva vastaanottokomitea

Töistä kotiin tullessa, keittiön ikkunassa minua odottaa valkoinen karvanaama. Kun käännän avainta lukossa, voin kuulla, kuinka tämä karvainen kotiintulovahti tömähtää keittiön lattialle ja suuntaa kohti eteistä. Onneksi on olemassa tuulikaappi, sillä asuessamme kerrostalossa, täytyi aina sulloa laukuilla ja kasseilla kissoja pois ovenraosta.

Kenkien riisumisen jälkeen avaan tuulikaapin oven, ja Heron sujahtaa samalla tarkistamaan, tuliko mukana vieraita tai mahdollisesti mörköjä.

Toisinaan Heronin houkutteleminen pois tuulikaapista voi kestää melkoisen kauan. Kenkiin on tarttunut kaikenlaisia mukavia tuoksuja.

 -Selvästi on kävelty taas pitserian ja leipomon ohi kotimatkalla, tuumaa Heron.

Kun saan tuulikaapin oven vihdoin suljettua, siirryn keittiöön  ja yritän olla kompastumatta jaloissa pyöriviin nälkäisiin otuksiin.

-Ruokaa, ruokaa, ruokaaaaaa! säestää kuoro.

Adela on jo tässä vaiheessa hypännyt keittiön "tasolle" odottamaan täydennystä ruokakuppiinsa. Toisinaan minua painostetaan nopeampaan ruokatarjoiluun hyppäämällä niskaan. Ruokakupin täyttäminen on varsin mukavaa puuhaa, kun viisikiloinen huriseva pötkylä makaa hartialämmittimenä. Vaikka kotimatka onkin ollut melko syksyinen ja viileä, arvostaisin kuitenkin kevyempää lämmitintä.

 

 Purkkiruuan saan tyhjentää rauhassa lautaselle, sillä meillä opittu, että tietyissä tilanteissa ei tulla pöydille säheltämään. Kuivamuona onkin sitten  ihan toinen tarina.

Hurinaattorit saavat lopulta(meni ainaki 5min.!!!) ruokansa, ja jäävät tyytyväisinä ja hiljaisina nauttimaan ateriansa.

-Jos saisin valita, en kyllä tässä ravintolassa enää söisi, vitsailee Heron.
-Jep, ihmeen hidasta toimintaa,  Adela naurahtaa.

Ahmatismia ja laatikkoahdistusta

Tänään Adela ja Heron saivat päivälliseksi pienen purkillisen Applawsin tonnikalaa.
Kului n. 5 minuuttia, ja kuulin keittiöstä yökkäilyn ääniä. Heron oli oksentanut juuri syömänsä ruuan ruokakupin eteen.
Oksennusta oli juurikin suurinpiirtein ruokapurkillisen verran, joten Adela oli ilmeisesti vain vähän maistellut, ja antanut Heronin sitten syödä loppuun, huonoin tuloksin. Ahmatilla on kakkainen loppu.

Tyynyvuoren kuningatar.

 Adela järjesti itsensä  tänään kiipeliin, kun halusi ängetä linavaatelaatikkoon. Siirtyminen alempaan vetolaatikkoon ylemmän vetolaatikon kautta, ei onnistunutkaan tavalliseen tapaan, vaan Adela jäi kynnestään kiinni pussilakanoihin ja itki laatikossa hätääntyneenä. Neitonen sai kuitenkin pussilakanaotteensa irroitettua ja paniikkitilanne oli ohi jo ennen kuin pääsin omine käsineni laatikkoon auttamaan.

Harjaus tekee nautinnon

Naukulan mamman lahjoittama kuminen harja on hyväksytty meillä oikein mainiosti.

Toissapäiväinen harjaustuokio sai Adelassa aikaan oikein varpaiden kipristely ja "leipomisreaktion".

Kiva putkilo

Kissatunneli, Stockmann Outlet 13€.

Naukulasta

Eiliseltä Naukulan vierailulta sain mukaani Adelalle ja Heronille kumisen harjan, sekä pari lottopalloa, joilla sitten arvotaan, kumpi palvelusväen jäsenistä hermostuu pomppiviin palloihin ja nousee keskellä yötä keräämään pallot kaappiin parempaan turvaan.

 Eilisillan vauhdikkaassa lottoarvonnassa ei tullut yhtään kaikki oikein tulosta.

 

"Jos kerran kissaa haluat kuvata niin kuvaa mua äläkä jotain kumikissaa!"

P.s. Kiitos Naukulan Mammalle teestä ja mukavasta seurasta.

Rakas Wilma

 

Meillä on sinua ikävä.

Wilman poismeno on koskettanut minua suuresti. Ei sitä helposti uskoisi, kuinka sydämellä blogiystäviin kiintyy. Kun minulla on surullinen olo, minä piirrän tai maalaan. Tänään tartuin heti aamusta siveltimeen ja maalasin.  Lämpimät halaukset Naukulan Mammalle ja Helmille.

Nurinpäin

Joskus käy peseytyessä hupsusti, ja korva unohtuu nurinpäin.

Onko muita yhtä huonomuistisia kanssakissoja?