Auringonpaistetta meillekin

Kolmen kissan kopla muisti meitä jokin aika sitten tällaisella kivalla tunnustuksella. Kiitos!
Tunnustuksen mukana tuli myös kymmenen kysymystä, joihin nyt vastaillaan. Eli tässä vähän Adelan ja Heronin mielipiteitä asioista.

1. Lempiväri: Riippuu ihan siitä minkä väristä ruokaa on tarjolla. Kai se on sitten kaikki lihan eri sävyt.

2. Suosikkieläin: Orava ja kana. Oravaa on kiva katsella ikkunasta, ja kana maistuu hyvälle. Voi olla että Oravakin maistuu hyvälle, mut sitä ei oo päässyt maistamaan.

3. Suosikkinumero: Kaksi. Meitä on kaksi. Ruokakippoja on kaksi.

4. Suosikki alkoholiton juoma:Hmm.. Heron nuolee aina kahvitahroja pöydästä, mut se ei oo kyllä nestemäistä. Että ehkä se on sitten molemmilla maito.

5. Facebook vai Twitter: Juu ei me tykätä kummastakaan.

6. Intohimosi: Nukkuminen ja paperikassit, niin ja kangaskassit. Ja pahvilaatikot!

7. Saada vai antaa: Saada. Rapsutuksia, ruokaa.. jne.

8. Suosikkikuvio: Tähti. Heronin selässä on tähti.

9. Suosikkiviikonpäivä: Joka päivä. Elämä on nannaa.

10. Suosikkikukka:   Meillä ei oo ollu kovinkaan monta kukkasta täällä, koska me on haluttu aina maistaa niitä. 

 

Pikku palleroiset :)

Ja mitä? Kymmenelle piti laittaa eteenpäin. Ei me nyt osata. Kaikki on jo tainnu saada tän, ni ei viitti kiusia ketään erikseen.

ME LÄHETETÄÄN AURINGONPAISTETTA KAIKILLE TASAPUOLISESTI!

Datailijat

Ajateltiin Adelan kanssa tulla sanomaan ihan vaan moi :)

Että morjensta vaan kaikki karvaiset ja vähemmän karvaiset!

Laatikon asukki

Tämä on minun laatikko. Ei ollenkaan sinun laatikko.

Kanavaras

Jos totta puhutaan niin varas jäi kyllä kiinni itse teossa. Ja jos vielä enemmän totta puhutaan, niin se oli ihan oma virheeni kun jätin kananrippeet vartioimatta keittiön pöydälle.

Saan kiittää onneani, että Heron tyytyi vaan nahan natusteluun, eikä yrittänytkään maistaa luita. Lautasella tosin oli vain yksi iso reisiluu, ja se ei ole ehkä ihan kissan suuhun soveltuvaa kokoa. Näköjään kuitenkin marinoitu kanannahka kelpasi. Taas opittiin ehkä jotain.

Kaunotar

Adela ja Heron 5 vuotta!

 Tänään on kulunut siis viisi vuotta siitä kun kaksi aivan ihanaa ja valloittavaa karvapuhmulaa syntyi tähän maailmaan neljän sisaruksen kera. Nopeasti se aika vaan tuppaa kulumaan.

Sanomattakin siis selvää, että tänään on ollut juhlapäivä!

Aamu alkoi tietenkin onnentoivotuksilla ja synttärirapsutuksilla, jonka jälkeen meno olikin melkoisen villiä ja täällä juostiin kissarallia oikein vauhdikkaasti. Heron juoksi tohkeissaan Adelankin kumoon :D  Adelan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen :D "Heiii, mitä sää mut nyt kaadoit, eik tää oo minunkin juhlapäivä?"
Synttäriaamupala oli melko tavanomainen, herkkuja on luvassa vasta sitten illalla.  Heronin mieliksi ostimme synttäriherkuksi "kissojen jätskiä" eli raejuustoa. Tänä vuonna ei siis tehty kakkua.

Juhlijat olivat tietenkin väsyneitä siinä vaiheessa, kun kukaan jaksoi ottaa kameraa esiin, joten tämän vuoden synttärikollaasi on melkolailla uninen ^ Mutta hei, viis vuotta tässä on jo juostu että pitäähän sitä välillä levätäkin!

 Lahjaksi tuli tällä kertaa Catmosphere aktivointipallo. (Sponsored by Tashan mummu <3)
Ei olla päästy vielä testaamaan koska synttärisankarit torkkuvat edelleen.

Ja tietenkin herkullista ruokaa. Tätä syötiin jo aamulla.

Vielä synttäriohjelmassa ainakin siis herkuttelua ja leikkimistä! (Ehkä myös kynsienleikkuu, mutta siitä ei puhuta ääneen.) :)

Siivouspäivä

Meillä oli pari päivää sitten ahkera ja pitkä siivouspäivä. Siivoaminen on paljon helpompaa ja nopeampaa, kun on muutama tassu enemmän auttamassa.

 Adela oli apulaisena silppuamassa paperiroskia. Adelan tehtävänä oli lähinnä muovikassiin sukeltelu ja paperiroskien pyöritteleminen pitkin lattioita. Voitte varmasti uskoa miten Adela olikaan hyödyksi!

Heron toimi työnvalvojana ja tarkkaili imurointia yläilmoista. Ei parane mennä imuria liian lähelle, ties vaikka itsekin kohta löytyisi pölypussista!

 Adelan lempipaikka on olohuoneen ikkunan edessä sijaitseva nojatuoli. Huopa tyynyjen materiaalina ei ole ehkä se paras vaihtoehto, mutta kyllä imurilla lähtee kun vaan tarpeeksi kauan hinkkaa. Tässä siis nojatuolin tyyny ennen ja jälkeen imuroinnin.

Ei saanu maistaa!

Mikä siinä on kun ensin auttaa tekemään suklaamuffinitaikinaa, ja sit ei saa ees maistaa? Ei taikinaa, eikä valmistakaan tuotosta. Pyh ja pah.

T: Mestarileipuri Heron

Huumehörhöt

Laitoin virkkaamani pallon sisälle hieman kissanminttua Adelan ja Heronin viihdykkeeksi.

"Nuuhnuuhnuuh... jotain miälenkiintosta täs vois olla."

"Tää on mun oma huumehuumauspallo nuuhnuuh jee."

"Ja sittem mä olisin niinkun joku sininen rantapallo ja lentäisin ostamaan hiiriä Bahrainista"

"Emmä haluis tätä muille antaa! No okei...."

"Nuuhiti nuuh. Hyvälle tuoksuu."

Kissanmintulla on jostain syystä kummallinen, agressiivisuutta lisäävä vaikutus täällä meillä. Heron hyökkäilee melko raivokkaasti Adelan kimppuun kissanmintun nuuhkimisen jälkeen, vaikka Adela ei edes yrittäisi tulla lähelle.

Mutta ei Heron toki ihan hulluhepuliksi muutu, vaan tottelee kuitenkin kun minä kiellän hyökkäilemästä.

Ovatko muut huomanneet samanlaisia agressiivisuusvaikutuksia? Vai pelkkiä onnellisuusvaikutuksia?