Paukkupeppu

Toissapäivänä annettiin Heronille ensimmäistä kertaa Levolacin sijaan Duphalacia.

Illalla pötköttelin mukavasti Heronin kanssa sängyllä, kun nenääni kantautui aika muikea peräkaasu Heronin suunnalta. Ei siinä voinut muuta kuin nauraa, mutta aamulla kuitenkin soitin eläinlääkärille asiasta. Vaikka paukuttelu hassua onkin, ei se kuitenkaan ole kissalle mitenkään normaalia ja kielii siitä että masussa on jokin pielessä. Eläinlääkärin ohjeistamana jatkamme pari päivää normaalisti Levolacilla  ja sitten kokeilla uudestaan Duphalacia. Jos kaasuepisodi toistuu, niin täytyy miettiä mahdollisesti jotain muuta lääkettä ummetukseen. 

Mites muilla? Ilmoja pidelly?

Kaikki kontrollissa eli "everythings under control"

Tänään meillä oli siis ohjelmassa kontrollikäynti eläinlääkärille. Olin kyllä puhunut Heronille etukäteen tästä reissusta, mutta kaikki taisi silti tulla vähän yllätyksenä.

"Siis mihin me ollaan menossa? Vetskulle? Kukas se on?"

Adela auttoi matkavalmisteluissa. "Mäki haluun Vetskul!"

"Minulla on epäilykseni tästä hommasta.."

Vajaan puolen tunnin automatka sujui peläten, mouruten ja hieman panikoiden. Silmät olivat kuin lautaset ja vähän näytti tulevan huono olokin. Kun yritin jutella Heronille mukavia, meteli vaan yltyi.

Ei ollut yhtään kivaa.

 Eläinlääkäriasemalle saavuimme (tietysti) tyylikkäästi myöhässä ja lääkäri kutsui meidät melkein samantien tutkimushuoneeseen.

Yleistarkistuksessa sydän- ja hengitysäänet kuulostivat normaaleilta. Hammaskiveä löytyi taas, sen poistatamme syksyllä. Munuaiset tuntuivat hyviltä vatsan painelussa. Kirurgi kävi tarkastamassa leikkauksen jälkeä ja oli hyvin tyytyväinen sen ulkonäköön.

Ulraäänitutkimuksessa näkyi virtsarakossa hieman sakkaa, mutta ei virtsakiviä. Munuaiset näyttivät olevan ok pikaisen tarkistuksen perusteella. Kissavauvoja ei näkynyt. (Note to self: Heron on poika.)

Ultran aikan otettiin myös neulalla virtsanäyte jossa ei myöskään näkynyt virtsakiteitä.  Virtsan ominaispaino oli ok, mutta ei olisi haitaksi jos se saataisiin hieman laskemaan.

Myocholine lääkitystä jatketaan samanlaisena vielä pari viikkoa, ja sitten taas yritetään laskea annostusta. Koska Heronin peräpää näytti ärtyneeltä, ja ulostaminen on ollut edelleen toisinaan kivuliaan oloista, peppua pitäisi rasvata kerran päivässä kortisonivoiteella tai bebanthenilla.Ummetuslääkkeeksi kokeilemme Levolacin sijaan Duphalacia ja yritämme saada pojan syömään enemmän märkäruokaa.

"Nyt tää on ihan kivaa, koska tiijän että ollaan kohta lähössä."

Heronkin taisi ymmärtää että hyvin meni ja hyviä uutisia tuli, kun kotimatka sujui paljon hiljaisemmalla volyymilla ja rennosti pötkötellen. Kotihommiin ja rutiineihin päästiin takaisin kiinni nopeasti.

MEILLÄ SIIS KAIKKI HYVIN. HUH HELPOTUSTA :)

Jänskättää

Se olis sitten huomenna kontrollikäynti eläinlääkärille tiedossa. Tarkoituksena muunmuassa ultrata miltä Heronin virtsarakko näyttää ja katsoa onko virtsakiteitä vielä. Kaikki on meillä mennyt aivan mainiosti, pissa on tullut normaalisti ja kaikki muutenkin ok, mutta silti ultrauksen tulokset jännittää ja pelottaa.
Mitä jos siellä näkyykin jotain? Mitä sitten tapahtuu? Taas jokin ruokavaliomuutos tai jotain vielä hankalampaa ja kamalampaa?

Nyt kaikki tassut ja peukut ja varpaat pystyyn että huomisen tulokset olisivat hyvät.